Historia

Seuran nimi voi herättää ihmetystä. Alunperin seura perustettiin Laukkosken Metsästysyhdistys -nimisenä vuonna 1936. Seura vuokrasi metsästysmaita, jotka ulottuivat Vähä-Laukkoskelta Kupsenkylään saakka. Vuokra-alue oli parhaimillaan yhteensä yli 5000 hehtaaria. Vuokrasopimukset kuitenkin päättyivät 1950-luvun lopulla ja yhdistyksen kokouksessa vuonna 1949 mietittiin seuran kohtaloa. Tilanne oli kokonaisuudessaan muuttunut sillä seuralle ei ollut enää Laukkoskella maita eikä muutenkaan Laukkosken kanssa ollut enää tekemistä. Päätettiin yrittää saada keskipitäjältä maita vuokralle ja pohdittiin seuralle uutta nimeä. Arvo Heljanko totesi, että ”turha toivo sinne metsään on mennä, ei siellä mitään ole”. Kokousväki innostui turhasta toivosta ja niin seura nimettiin uudelleen ja ryhdyttiin uusin innoin toimintaan.

Toimintaa ennen ja nyt

Varsinaisesti seuran toiminta virisi 1960-luvulla. Seura ja sen säännöt rekisteröitiin tuolloin, järjestettiin ampumatoimintaa, yleisiä riistapolkuammuntoja, riistanhoitotoimintaa ja hirvijahtien käynnistyttyä hirvipeijaisia ja muita tilaisuuksia.

Tällä hetkellä seuran jäsenmäärä on 57 henkilöä, joista aktiivimetsästäjiä ja riistanhoitajia on noin 20 henkilöä. Aktiivimetsästäjinä pidetään niitä, jotka osallistuvat muuhunkin toimintaan kuin ainoastaan hirven metsästykseen.

Riistanhoito ja riistan elinympäristöjen parantaminen kuuluu oleellisesti seuran toimintaan. Vuosittain istutetaan satamäärin omassa hautomossa kasvatettuja fasaaneja, heinäsorsia ja peltopyitä seuran alueille. Arolan alueelle Mustijoen rantaan on kaivatettu lammikoita vesilintujen pesimä- ja elinalueeksi ja seuralla on myös lukuisia talviruokintapaikkoja, joita pidetään säännöllisesti yllä. Hirvien ja valkohäntäpeurojen suolansaannista huolehditaan nuolukivillä, joita kuluu kymmeniä vuosittain. Riistanhoitoon ja elinyimpäristöjen parantamiseen on seura budjetoinut vuosittain merkittävän summan.

Muu toiminta

Metsästyseuran ampumatoiminta on valtakunnallisestikin mitattuna vilkasta. Seuran jäseniä on Suomen Metsästäjäliiton SM-klilpailuissa osallistujina vuosittain ja seuran jäsenet ovat saavuttaneet Suomen Mestaruuksia: Keijo Peltola -90 metsästyshirvi, Tarja-liisa Peltola -92 metsästyshirvi ja Johanna Halla -06 ja -08 ilmahirvi. Ampujatoiminta on keskittynyt Pornaisten riiistanhoitoyhdistyksen radalle Halkiaan, jossa järjestetään hirvi- ja haulikkoammuntoja.

Viime vuosina seura on keskittynyt rakentamiseen. Ylimmäisen metsäautotien varteen seuran vuokraamalle tontille on noussut laavu, lahtivaja ja pieni aitta. Paikkaa voidaan perustellusti sanoa seuran toiminnan keskipisteeksi. Tänne kokoonnutaan kokouksiin ja täältä lähdetään toteuttamaan kaikenlaisia projekteja – myös metsästystä.

Metsästys

Metsästyslain mukaan riistaa tulee metsästää kestävän käytön periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että riistakannoista huolehditaan eikä pääomaan kajota, vaan metsästetään pois riistakannan tuottoa. Tämä on toteutunut seuran alueella. Hirvikanta on elinvoimainen, valkohäntäpeuroja on alueella, jäniskannat ovat huipussaan ja myöskin näillä leveysasteilla vähentyneitä metsäkanalintuja tavataan. Teeriä on jopa hyvin, metsoja tapaa halutessaan ja pyitä on runsaasti. Pienpetoja – kettuja, supikoiria ja näätiä – tavataan alueella säännöllisesti.

Kirjoittanut Tapio Halla